Luokanopettaja etsii uusia työmahdollisuuksia Varsinais-Suomen alueelta

Hei!

Olen valmistunut luokanopettajaksi vuonna 2016. Sivuaineina luin alkukasvatuksen sekä terveystiedon aineopinnot. Valmistumisen jälkeen olen työskennellyt esiopetuksessa sekä perusopetuksessa niin luokanopettajana kuin resurssiopettajanakin. Sekä luokanopettajana että resurssiopettajana olen saanut toteuttaa itseäni laajasti opettaen monipuolisesti eri oppiaineita. Minulle on kertynyt kokemusta liikunnan, elämänkatsomustiedon, käsityön, Suomi toisena kielenä opetuksesta, ympäristöopin, historian, yhteiskuntaopin, englannin ja kuvataiteen opettamisesta sekä viimeisimpänä valmistavan luokan opetus.

Eniten kokemusta löytyy Suomi toisena kielenä opetuksesta. Olen lähes jokaisessa työpaikassani ollut jollakin tasolla vastuussa Suomi toisena kielenä opetuksesta. Olen toiminut koulussa s2-opettajana sekä luokanopettajana toimiessani useammalla opettamallani luokalla on ollut oppilaita useista eri kansallisuuksista, joten jo senkin vuoksi Suomi toisena kielenä opetus on tullut tutuksi. Opetuksessa se on näkynyt muun muassa opetuksen eriyttämisenä ja erilaisten tukimuotojen muodossa. Oppilaalla on saattanut olla esimerkiksi kuvatuki käytössä tai eri opiskelumateriaalit. Myös oman kielen ohjaajalta on tarvittaessa saatu tukea opiskeluun. Kielitietoinen opetus on luokassani arkipäivää. Kielitietoisen opetuksen lähtökohtana on kielen käyttäminen eri tilanteissa. Kielitietoisen opetuksen tavoitteena on kehittää kielen oppijan vuorovaikutustaitoja. Opetukseen liittyy vahvasti ymmärrys, että jokaisella oppiaineella on oma kielensä, jota tarvitaan kyseisen oppiaineen ymmärtämisessä ja oppimisessa. Kielitietoiseen opetukseen liittyy myös kaikkien äidinkielten ja oppiaineiden kielten liittäminen luonnollisena osana opetukseen. Kielitietoisena opettajana olen ottanut huomioon omassa opettajuudessani millaista sanastoa käytän ja millainen puhenopeuteni on.

Luokanopettajana toimiessani olen saanut kokemusta yhteisopettajuudesta sekä yhteissuunnittelusta. Koen, että yhteisopettajuus ja yhteissuunnittelu ovat nykypäivää. Yhteissuunnittelu lisää opettajien työssäjaksamista kun yhdessä voimme ideoida oppituntien sisältöjä. Yhteisopettajuus on puolestaan mahdollistanut oppilaiden yksilöllisemmän opettamisen kun oppilaat on voitu jakaa eri oppiaineissa heitä paremmin palveleviin ryhmiin. Edellisissä työpaikoissani olemme toteuttaneet yhteisopettajuutta sekä joustavia opetusjärjestelyjä muun muassa suomen kielessä luku- ja kirjoitustaidon mukaan.
Olen pitänyt yhteisopettajuutta sekä yhteissuunnittelua innostavana ja motivoivana työtapana, joten jatkaisin mielelläni tiiviin yhteistyön tekemistä kollegoiden kanssa seuraavassakin työpaikassani.
Luokanopettajana, resurssiopettajana, s2-opettajana sekä esiopettajana olen tehnyt paljon yhteistyötä eri opettajien ja ammatinharjoittajien kanssa. Yhteistyö muiden opettajien kanssa on ollut luontevaa ja tulenkin monenlaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen. Olen kuunteleva, arvostava, joustava sekä oman mielipiteen ilmaiseva opettaja.

Työvuosieni aikana olen saanut kokemusta monenlaisten oppilaiden opettamisesta. Olen osallistunut moniammatillisiin työryhmiin, joissa on pohdittu miten tukea oppilaan koulunkäyntiä parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt yhteistyötä erityisopettajien kanssa, kun on pohdittu miten tukea oppilasta luokassa ja koulunkäynnissä yleensäkin. Olen luokkahuoneessa tehnyt erilaisia ratkaisuja, jotka tukevat oppilaiden koulunkäyntiä tai työrauhaa. Edellä mainittuja tukitoimia on ollut muun muassa yksilöllisesti valittu paikka luokassa, oppituntien tavoitteet selvästi luokassa näkyvissä tai erilaisten apuvälineiden käyttö (kuulosuojaimet tai suurennuslasipallo tekstin suurentamista varten).
Työvuosien aikana minulle on kertynyt kokemusta pedagogisten asiakirjojen luomisesta ja päivittämisestä. Kolmiportainen tuki on minulle tuttu. Tuen uudistuessa olen käynyt koulutuksessa ja luennoilla, jossa uudistuksista on kerrottu tarkemmin.

Opetuksessani käytän paljon hyödyksi toiminnallisia työtapoja. Etenkin alkuopetusluokilla olen huomannut, että kun esimerkiksi kirjoitustehtäviin liittää liikkumista paikasta toiseen, se motivoi oppilaita kirjoittamaan ihan eri tavalla. Tehtävän ei ole tarvinnut olla sen ihmeellisempi kuin hae luokan edestä lappu, lue sana ja kirjoita sanasta virke vihkoon. Tämän jälkeen hae opettajalta leima ja toista tehtävä. Etenkin valmoluokalla työskennellessäni oppiminen tapahtui paljolti toiminnallisten tehtävien kautta. Sanastoharjoituksista tein erilaisia pelejä kuten muistipelejä, dobles pelejä tai muita korttipelejä, joissa korostuu tekeminen sekä vuorovaikutus.

Olen kehittämishenkinen lopettaja. Tämä näkyy muun muassa itseni kehittämisessä. Luen alaan liittyviä artikkeleja ja otan lukemistani artikkeleista vaikutteita opetukseeni. Toiminnallisten opetusmenetelmien mukaan ottaminen oppitunteihin on ollut yksi kehittymisen muoto urani aikana. Pyrin löytämään jokaista oppilasta palvelevia opetuksen muotoja ja vaihtelen niitä luontevasti oppituntien välillä. Kehittämishenkisyyteen liittyy vahvasti myös ajatus elinikäisestä oppimisesta. Tämän siivittämänä aloitin juuri erityispedagogiikan perusopinnot, joita on tarkoitus suorittaa työn ohessa.
Lisäkouluttautumisen lisäksi kehittämishenkisyys on näkynyt aiemissa työpaikoissani muun muassa parityöskentelynä ja erilaisina kehittämishankkeina. Parityöskentelyssä olemme seuranneet parimme opetusta ja antaneet palautetta siitä jälkikäteen. Kehittämishankkeina on muun muassa ollut miten tukea esikoulun ja alkuopetuksen yhteistyötä ja nivelvaihetta

Mielelläni tulisin kertomaan lisää itsestäni sekä osaamisestani haastattelun merkeissä. Yhteystietoni saat info@hiljainenrekry.fi -osoitteesta.

Kirjaudu työnantajaksi tai rekrytoijaksi, niin näet ilmoituksen koko sisällön.

Kirjaudu/rekisteröidy